Kissalaakson pennut

Voin suositella kenelle tahansa käyntiä Korkeasaaressa katsomassa kissaeläinten jälkikasvua. Pienet kissanpennuthan ovat tunnetusti hellyttäviä, eivätkä tiikerit ja muutkaan villit kissat tee tästä poikkeusta :-)   Pienten isojen kissojen temmellystä ja kisailua on muutenkin mukava seurata vähän pidempääkin kunhan vain muistaa lähteä leppoisalla ja kiireettömällä mielialalla liikkeelle.

Tälle sivulle olen kerännyt valokuvia Korkeasaaren kissalaaksossa syntyneistä uusista isojen kissojen pennuista. Isoilla kissoilla tässä tarkoitetaan siis Korkeasaaren viittä suurinta kissapetoa, tiikeriä, leijonaa, leopardia, lumileopardia ja ilvestä. Kuvia on paljon eri ajoilta, joten kuvista voi hyvin seurailla pentujen kasvamista kohti aikuisikää.

Kuvista saa isommat versiot klikkaamalla kuvaa.

20.5.2007

Ilveksetkin saivat tänä vuonna pentuja. Itselläni oli tosin aluksi todella huono tuuri näiden näkemisen suhteen. Useana kertana Korkeasaaressa käydessä en näitä nähnyt kertaakaan. Siksipä kuvat aivan pienimmistä ilveksistä ovatkin Tero Kirjosalon ottamia.



	Paljoakaan tämän hypnoottisemmin ei voi kuvaajaa katsoa :-)   (21.7.2007) (Kuvan on ottanut Tero Kirjosalo)
	(21.7.2007) (Kuvan on ottanut Tero Kirjosalo)
	Toinen pennuista vaanimassa... jotakin. Kissoista ei aina niin tiedä :-)   (16.12.2007)
	Molemmat pennut kasvotusten leikkimielisen toistensa jahtailun jälkeen. (16.12.2007)

12.4.2007

Amurinleopardin pennut syntyivät huhtikuun puolen välin tienoilla. Yksi tyttö ja yksi poika. Nimiltään Zane ja Zorro. Puhtaat amurinleopardit ovat harvinaisuutensa vuoksi kuitenkin aina enemmän kuin tervetulleita.



	Toinen pennuista kurkkimassa pesäkolon lähellä olevan puunrungon takaa. Maailma taitaa taas näyttää isolta paikalta näin uusin silmin. (2.7.2007)
	Molemmat pennut yhteiskuvassa. (2.7.2007)
	Reippaampi ja rohkeampi pennuista (ainakin kuvauspäivänä). Pulskan näköisenä puunrungolla haukottelemassa. (2.7.2007)
	Reilut kaksi kuukautta myöhemmin, mitään suurempaa kasvupyrähdystä ei ole tapahtunut, vaikkakin pentumainen pörröisyys alkaa kadota. Pennut pysyivät varsin taka-alalla, emo tosin kuljeskeli aitauksessa reippaana. (23.9.2007)
	Pentu alkaa olla emonsa mitoissa. Siinä määrin että on hankala sanoa onko tässä kuvassa pentua vai ei. Todennäköisesti kuitenkin pentu on etualalla ja emo taustalla. Yhtä kaikki tässä aitauksessa pennun olisi vielä pitänyt olla. (9.8.2008)
	Vaikka tämän leopardin koko oli jo aikuisen mitoissa, leikkisä luonne kertoo että tämä saattaa hyvinkin olla viime vuoden pentu. Energiaa riitti aitauksessa juoksemiseen ja paikallaan piehtarointiin. Aitauksen toinen leopardi käyttäytyi huomattavasti "arvokkaammin". (9.8.2008)

14.12.2006

Vuodelta 2006 ei ole juurikaan kuvia, kun ei ollut pentujakaan. Mutta leijonat saivat kuitenkin pentuja vielä vuoden 2006 puolella, juuri vähän ennen joulua syntyi kaksi tyttöä. Ulos ne eivät kuitenkaan pesästään tulleet ennenkuin kevätaurinko alkoi paistamaan. Pentujen nimet ovat Yanna ja Yenny. Ne saivat Y-alkuiset nimet, sillä ne syntyivät vuoden 2006 puolella.



	Pennut ehtikin tällä kertaa kasvaa jo suuriksi, ennenkuin onnistuin itse ne ensimmäistä kertaa näkemään. (17.5.2007)
	Pentumainen ulkonäkö ja katse on kuitenkin edelleen tallella. (17.5.2007)
	Haukottelua. Pennut eivät tällä kertaa juurikaan jahtailleet toisiaan tai emoaan. Tai leikkineet tai sähisseet toisillensa. Viereisen aitauksen leijoniinkin suhtauduttiin rauhallisesti. (17.5.2007)
	Tästä tuli päivän (ja pidemmänkin ajan) suosikkikuvani. Pennun ilme on vaan niin mainio :-)   Toinen pentu kurkistelee etualalla. (17.5.2007)
	Toinen pennuista leikkisästi emoaan halaamassa. (21.7.2007) (Kuvan on ottanut Tero Kirjosalo)
	Syksy tulee, mutta lämpöisenä pysyy kun on tarpeeksi lähellä. (23.9.2007)
	Pennut ovat jo niin isoja että emo meinaa jäädä jalkoihin. (16.12.2007)
	Molemmat pennut kävelemässä isänsä rinnalla. Tästäkin näkee kuinka on kokoa jo karttunut. Isän mitoissa ei kuitenkaan olla mutta tyttöpentuina tuskin koskaan ollaankaan. (16.12.2007)


Nämä pennut siirtyivät Dubliniin.

8.6.2005

Leopardeille Stina ja Luca syntyi jälleen tänä vuonna pentuja, yksi tyttö ja yksi poika. Tämä on toinen peräkkäinen vuosi, mutta sitä edeltävistä pennuista onkin jo aikaa. Pentujen virallisiksi nimiksi tuli Xembalo ja Xylofoni.



	Hieman hämmentyneen näköinen pentu, kovin lienee maailma vielä outo paikka. (13.8.2005)
	Leopardinpennut ovat aina vähän ärhäköitä ja varoivaisia muiden kissaeläinten pentuihin verrattuna. Tässäkin taas sähistään valokuvaajalle. (13.8.2005)
	Leopardinpennut tuntuvat kasvavan silmissä. Ja ovat myös huomattavasti kiinnostuneempia ja rohkeampia ihmisten suhteen kuin aikaisemmin (4.9.2005)
	Emo ja toinen pennuista talvisessa auringonpaisteessa. Toinen pentu oli myös ulkona mutta hieman syrjemmällä kiven päällä makoilemassa. Pikkupakkaset eivät siis tunnu juuri haittaavan. (28.1.2006)

3.6.2005

Vuonna 1998 Korkeasaaressa syntynyt Pandora-leijona sai ensimmäisen pentunsa. Vuonna 2005 syntyneille pennuille annetaan X-alkuiset nimet ja tämä naaraspentu sai nimekseen Xylitol.



	Tämä oli ensimmäinen kerta kun itse näin pennun. Tyylikäs poseeraus kameralle heti alkuun. (13.8.2005)
	Tässä yksi parhaita ottamiani pentukuvia, iloisen näköistä puunjärsimistä. Vaikka pentu onkin muuten kooltaan vielä kotikissakokoa niin tassujen koostakin näkee että iso kissa siitä on vielä tulossa. (13.8.2005)
	Pieni suuri saalistaja vaanimassa emoaan. "Kukaan ei varmasti näe minua täältä" (13.8.2005)
	Viereisen leijona-aitauksen tapahtumat kiinnostavat. (4.9.2005)
	Onneksi kissaemoilla tuntuu olevan äärimmäisen pitkä pinna jälkikasvun leikkien kestämisessä. Pentu jahtasi emoaan todella pitkään, milloin roikkumassa niskassa, milloin puremassa emon jalkaa tai häntää. (4.9.2005)
	Pentu kasvanut kokoa sitten viime näkemän mutta emon kaulassa ja niskassa roikutaan edelleen. Myös tutustuttaminen muihin Korkeasaaren leijoniin on alkanut, samassa aitauksessa oli pennun ja emon lisäksi toinenkin täysikasvuinen naarasleijona. (13.11.2005)
	Kiinnostus valokuvaajaa kohtaan oli suuri ja Xylitol seuraili kaikkia tekemisiä tarkasti. Vasta kun oli pidempään paikoillaan se menetti mielenkiintonsa. Ja heti kun lähti taas liikkeelle, Xylitol tuli takaisin katsomaan. Tämä edesauttoi ottamaan näitä kuvia joissa pentu on tulossa kameraa kohti, yleensä niitä on aika hankala saada. Kauniin ruskeat silmät, etenkin auringonvalossa. (13.5.2006)

23.5.2004

Viime vuonna isot kissaeläimet eivät saaneet pentuja mutta tänä vuonna sitäkin enemmän. Leopardit, lumileopardit ja ilvekset ovat kaikki saaneet pentuja. Lumileopardin pennut saivat nimikseen Valma, Viola ja Valdemar. (Emo: Nuptse, Isä: Marc)



	Yksi pennuista katselee ulkomaailmaa turvallisesti emonsa vierellä. (17.7.2004)
	Pennut ovat kasvaneet jo parissa kuukaudessa huimasti, nyt uskalletaan liikkua jo muutenkin kuin emon vierellä. Lumileopardit, niin pennut kuin aikuisetkin, ovat innokkaita kiipeilemään puunrunkojen päällä. Ainakin kun vertaa esimerkiksi tiikereihin. Puiden päällä myös maataan ja vaanitaan. Tässä yksi pennuista juuri laskeutumassa alas yhdestä "tähystyspaikasta". Harvoin käyttämäni salamavalo on värjännyt silmät sinertäviksi. (26.9.2004)
	Kaksi pennuista järsimässä ruohoa. Ilmeet ovat niin surkean oloiset että lieneekö emo käskenyt terveysruuan pariin ;-)   (26.9.2004)
	Lumileopardit näkee usein ylhäällä puunrunkojen päällä kiipeilemässä ja usein lepäilemässäkin. Tässä yksi pennuista kyhnyttämässä itseään oksaa vasten. (6.11.2004)
	Lumileopardit, ja erityisesti niiden pennut tuntuvat olevan ehdottomasti uteliampia ihmisten suhteen. Muiden kissojen pennut harvoin varta vasten lähtevät liikkeelle ja tulevat katsomaan kun joku ihminen saapuu paikalle. Lumileopardin pennut sen sijaan tulevat useinkin aivan viereen kuten tämäkin jo aika kookas mutta pörröinen pentu. (15.1.2005)
	Kaksi pentua jahtaamassa toisiaan jo hieman pimenneessä illassa. Kolmas pentukin oli leikeissä mukana vaikka jäikin tästä kuvasta pois. (6.2.2005)
	Nuppu ja kaikki 3 pentua ovat kerääntyneet poseeraamaan perhepotrettiin. (13.2.2005) (Kuvan on ottanut Tero Kirjosalo)
	Kaikki kolme pentua kiven päällä lepäilemässä. (9.4.2005)

22.5.2004

Ilveksillä pentuja on kaksi: Vili ja Veka, molemmat uroksia. (Emo: Iina, Isä: Enok)



	Ilveksenpennut kisailevat ja jahtaavat toisiaan taas tuttuun tapaan. Tässä kuvassa painiminen on lakannut hetkeksi kun toinen pennuista huomasi valokuvaajan. Toinen ei niinkään välittänyt vaan puskee sisarustaan vieressä. (17.7.2004)
	Iina-emo ja toinen pennuista. (8/2004) (Kuvan on ottanut Tero Kirjosalo)
	Toinen jo varsin kookkaista pennuista emonsa vierellä talviauringon paisteessa. Emo nuoli pennun niskaa aina välillä. (15.1.2005) (Kuvaa on editoitu. Taustalla oli alunperin näkyvissä ilvesaitauksen reuna-aita jotka on tästä kuvasta poistettu.)
	Vili-pentu isänsä Enokin kanssa. (9.4.2005)


Veka-pentu on siirretty Hollantiin.

29.4.2004

Leopardeille nämä olivat ensimmäiset pennut yli viiteen vuoteen joten perheenlisäys on varmasti ollut odotettu ja toivottu. Amurinleopardihan on myös todella uhanalainen eläin, luonnossa näitä eläimiä on vain muutamia kymmeniä jäljellä :-(   Pennut saivat nimikseen Valo, Varma ja Voitto. Kaksi ensimmäistä ovat naaraita, viimeinen uros. (Emo: Stina, Isä: Luca)



	Kuulin että leopardin pennut ovat jo muutaman kerran käyneet pesän ulkopuolellakin joten hyvällä tuurilla ne saattaisi jo nähdä. Neljän tunnin kyttäys kissalaaksossa ei kuitenkaan tuottanut tällä kertaa tulosta. Ainoastaan emo kävi kerran ulkoilemassa (kuvassa) mutta pennut eivät seuranneet perässä. Amurinleopardilla on pentuja oikein kolmin kappalein mutta tämä todella nuori naaras on kuulemma hoitanut pentuja varsin mallikkaasti. (26.6.2004)
	Viimein pennut tulivat näkyville. Tämä oli itselleni ensimmäinen kerta kun näin leopardinpentuja ihan livenä, joten olin näitä jo odottanutkin :-)   Kuvassa kaksi pentua ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen :-)   (23.7.2004)
	Yksi pennuista tarkastelee valokuvaajaa varoivaisesti kasvien takaa ja vähän pitää tietysti sähistäkin. (23.7.2004)
	:-)   (14.8.2004)
	Pentu sähisemässä ohikulkeville ihmisille. Kovin leikkimielistä toimintaa kuitenkin, 10 sekuntia myöhemmin taas istuttiin rauhassa alas tähyilemään missä sisarukset ovat. (14.8.2004)
	Yksi pennuista katselemassa viereisen aitauksen leijonaa. Pennut ovat kasvaneet todella nopeasti ja alkavat jo näyttää hieman aikuisilta. Kokoeroa emoon on kuitenkin vielä sen verran että pennut on helppo erottaa emostaan. (15.1.2005)

21.4.2002

Korkeasaari on selvästikin onnistunut luomaan lumileopardeille mukavat olot, sillä lumileopardit saivat jälleen yhden pennun :-)   Toisin kuin viimevuotiset pennut, tämä ei tunnu vierastavan ihmisiä ollenkaan (edes silloin kun ikää oli vasta muutama kuukausi). Pennun nimeksi tuli Tara. Emo on Galina ja isä Marc.



	Tara tomerana neljän kuukauden ikäisenä. (31.8.2002)
	Maasta on löytynyt jotain mielenkiintoista kuopimisen arvoista. Emo katselee taustalla. (31.8.2002)
	Pentu jo varsin syksyisessä ympäristössä. (31.8.2002)
	Lumileopardien pennuille oman emon jahtaaminen tuntuu olevan suurta hupia. Eli ollaan matalana piilossa kiven tai puun takana ja hypätään emon niskaan tai hännän kimppuun kun se kulkee ohi. Tässä Tara kuitenkin kiinnostui hetkeksi kuvaajasta enemmän kuin emostaan juuri ennen kuvan ottamista. (16.11.2002)
	Tara ja Galina lepäilemässä luolassaan. (12.1.2003)
	"Ei saa kuvata"? Taraa ei koon puolesta taas enää meinaa emostaan erottaa, joten täytyy vain leikkisän luonteen perusteella olettaa että tämä on Tara :-)   (10.8.2003)

30.5.2001

Lumileopardeille syntyi kaksi pentua, Shiri ja Shiva. Emo on Nuptse eli "Nuppu", isä Marc.



	Pennut ovat vielä hädin tuskin isoa kotikissaa suurempia ja ihmisten suhteen ollaan vielä varovaisia. "Parempi vain pysytellä kaukana ja varmuudelta vielä sisaruksen lähellä." (11.8.2001)
	Nelikuisen pennun hännällä on jo enemmän mittaa kuin pennulla itsellään :-)   (24.9.2001)
	Molemmat pennut ovat kovin kiinnostuneita kuka tuo kaksijalkainen tuolla oikein on? Toinen pennuista on kuitenkin hieman arempi ja pysytteli koko ajan taka-alalla ja seuraili kovasti sisaruksensa edesottamuksia asian suhteen. (24.9.2001)
	Pennut painimassa keskenään. Saattaa tosin olla että toinen näistä on emo, sillä emo oli toki samassa aitauksessa pentujen kanssa ja oli kovin innokkaana pentujen leikeissä mukana. Pennut alkavat myös olla sen verran isoja että kokoeroa emoon on hieman vaikea enää nähdä. (11.5.2002)
	"Tappelun" jälkeen ollaan taas ylimpiä ystävyksiä. (11.5.2002)
	Enää ei ihmisiä aristella vaan tullaan katsomaan niin lähelle kuin vain pääsee. (25.5.2002)

23.5.2001

Ilvekset saivat yhden pennun. Pennun sukupuolesta erehdyttiin aluksi ja pentu sai nimeksi Saana vaikka ilmenikin myöhemmin pojaksi.



	Paras ilveksenpentu-kuva mitä olen koskaan ottanut. Pikku-ilves tuli oikein kiven päälle poseeraamaan kameralle :-)   (11.8.2001)
	Kuten pennut aina, emosta pitää ottaa mittaa aina välillä. Pikkuilveksen pilkut ovat vielä aika tiheässä. (11.8.2001)
	Päivän ruokalistalla kanaa. Hieman tylsää syödä kun ei ensin päässyt itse jahtaamaan ruokaansa. (4.11.2001)
	Pentu ja isä taustalla. (20.1.2002)
	Näyttää aivan venyttelykilpailulta omaa emoa vastaan :-)   (20.1.2002)
	Nyt alkaa tosin jo yksivuotissynttärit lähestyä. Pentu alkaa näyttämään jo huomattavasti aikuisemmalta... (11.5.2002)
	...Tosin kokoeroa emoon vielä löytyy kun pääsee vierekkäin vertaamaan... (11.5.2002)
	...Mutta hampaiden kokoa ei kuitenkaan tarvitse hävetä vaikkei ihan vielä täysikasvuinen olisikaan :-)   (11.5.2002)

29.5.2000 (noin kello 18:30)

Aasianleijona Leslie sai jälleen jälkikasvua Vanaraj-uroksen kanssa! Tällä kertaa kaksi pentua. Pennut ovat jo saaneet nimikseen Royal ja Regina ("Ruusu"). Royal ja Regina käyvät aika ajoin ulkoilemassa, joten pikkukisujen painimatseja on hyvät mahdollisuudet päästä seuraamaan etenkin iltapäivisin.



	Royal ja Regina katselevat viereisessä aitauksessa olevia täysikasvuisia leijonia. (12.8.2000)
	Iloisen näköisiä pikkujellonia :-)   Vasemmanpuoleisella pennulla on suorastaan inhimillinen ilme sen katsoessa ohitse kulkevaa emoaan. (Emo jäi tässä kuvassa juuri kuvan ulkopuolelle.)   (10.9.2000)
	Hali! :-)   Uroksella ja naaraalla ei pienempänä ole juuri huomattavaa eroa. (10.9.2000)
	"Enkös vain olekin jo komea jellona?" Leijonanpennuille ominainen täplitys vatsassa ja jaloissa näkyy vielä, ja erityisen hyvin tässä kuvassa. (10.9.2000)
	Toinen pennuista ja vertailun vuoksi kuva emostakin. Vain koko eroaa :-)   (pentu: 21.10.2000, emo: 19.11.2000)
	*haukotus*   Kulmahampaat on vielä aika pikkuiset mutta sitäkin terävämmän näköiset. (21.10.2000)
	Lumi ei tunnu haittaavan pentuja läheskään yhtä paljoa kuin täysikasvuisia leijonia vaikkakaan ihan tiikerien ja ilvesten pennuille tavallisia "painimatseja" lumessa ei leijonanpennut tunnu harrastavan. (7.1.2001)
	Royalilla (oikealla) alkaa jo hieman urosleijonan harja erottua. (24.3.2001)
	Regina puskemassa veljeään. (7.4.2001)
	Royal alkaa olla jo ihan miehen mitoissa mutta olemuksessa on vielä paljon pentumaista. Sellaista vanhan urosleijonan arvokuutta ei vielä ole ollenkaan. (23.2.2002)
	Pennut ovat jo niin isoja että niitä alkaa olla hankala erottaa vanhemmistaan tai sisaruksistaan. Royalin kohdalla tilanne on helppo koska Royal on tällä hetkellä ainoa urosleijona Korkeasaaressa. Mutta todennäköisesti tässä kuvassa on hymyilevä Regina, jolle ikää on kertynyt jo liki kolme vuotta. (2.4.2003) (Kuvan on ottanut Daniel Borek)


Royal muutti Lontooseen alkuvuodesta 2003.

15.5.2000

Lumileopardit saivat yhden urospennun 15. päivä toukokuuta, nimekseen pentu sai Riddle. Pentu pysyttelee tiiviisti emonsa (Betsin) kannoilla, mutta sekä emo että pentu ulkoilevat ahkerasti. Riddlellä on tällä hetkellä paljon tutkittavaa kun aitauksen joka soppi pitää oppia tuntemaan. Iän myötä Riddlelle on tullut jo vähän rohkeuttakin ja ihmisiäkin tullaan katsomaan välillä vähän lähempääkin. Pennun isän nimi on Mintak.



	Pentu uhittelee emolleen ja emo "perääntyy" ;-)   Lumileopardin pennut tuntuvat olevan erityisen innokkaita "saalistamaan" omaa emoaan. (19.8.2000)
	Pentu kavunnut kiipeilypuun korkeimmalle paikalle. Pienillä pennuillakin on jo lumileopardeille tyypillinen pitkä ja paksu häntä. (Näkyy hyvin myös ylimmässä kuvassa.)   (19.8.2000)
	"Grrr!! Ei yhtään lähemmäs sen kameran kanssa!"   Kukaan ei pääse häiritsemään emon häntäpäässä makoilevaa pentua, ainakaan jos se emosta riippuu :-)   (2.9.2000)
	Pentu on kasvanut hurjasti viimeisen puolen vuoden aikana. Samalla rohkeutta on tullut lisää siinä määrin että lähelle tulevia ihmisiä ei enää vältellä vaan tullaan suorastaan katsomaan. Tällä kertaa oli mahdollisuus päästä katsomaan Riddleä vaikka 5 sentin päästä sen maatessa aivan aitauksen lasiseinämän vieressä. (24.3.2001)
	Pentua ei kohta enää koon puolesta aikuisesta erotakaan, ellei pentu satu olemaan emonsa kanssa vierekkäin. (24.3.2001)

11.5.2000

Ilvekset Iina ja Enok saivat kaksi pentua, yhden naaraan ja yhden uroksen. Pienet tupsukorvat ovat melkein koko ajan liikkeellä, yleensä vielä päätä huimaavalla vauhdilla. Oman veljen tai siskon jahtaaminen on ehdotonta lempipuuhaa. Nimikseen ilveksen saivat Rufus ja Rakel.



	Toinen pennuista. (8.7.2000)
	Vaikea sanoa onko tässä sama pentu :-)   Pikkuilvekset liikkuvat varsin vikkelästi, joten ne sekoittaa kovin helposti toisiinsa. (8.7.2000)
	Pentu emonsa vierellä. (8.7.2000)
	Rufus ja Rakel ottavat mittaa toisistaan. (10.9.2000)
	Pentu hengästyneenä jahdattuaan sisarustaan ympäri aitausta sellaisella vauhdilla että emoakin varmasti huimasi katsella. (7.10.2000)
	Emo ja molemmat pennut yhdessä. (7.10.2000)
	Molemmat pennut. Sisarusta vasten on hyvä lämmitellä. (19.11.2000)


Rufus ja Rakel siirrettiin Puolaan Kampinoskin suojelualueelle kesällä 2001.

4.10.1998

Amurintiikeri Taiva sai kaksi pentua, yhden tytön ja yhden pojan.

Korkeasaaren vieraat pääsivät antamaan tiikerinpennuille oman P:llä alkavan nimiehdotuksensa. (Kaikille vuonna 1998 syntyneille pennuilla annettiin P:llä alkava nimi.) Nimiksi valittiin Pamir ja Petra.



	Kuvassa molemmat pennut hieman yli kahden kuukauden ikäisinä. (9.12.1998)
	Vielä on 3,5 kuukautta vanhalla kasvamista ennen kuin emon mitat on saavutettu. (21.1.1999)
	Pikkutigrut yhdessä, vielä alle puolivuotiaita. (15.3.1999) (Upean kuvan on ottanut Jari Karjalainen)
	Tiikerinpennut kasvavat silmissä. Näkyy kylläkin paremmin edellisestä kuvasta. (26.3.1999)
	Ei-enää-niin-pieni tikru vaaniskeli ohikulkijoita pensaan takana, mutta nousi pystyyn juuri ennen kuvan ottamista. (27.4.1999)
	Pennut rentoutuvat veden äärellä, niinkuin kesällä tietenkin kuuluukin :-)   (3.6.1999)
	....Toinen pikkutikru hieman lähempää. (3.6.1999)
	Liha maistuu. (9.6.1999)
	Pamir 2-vuotiaana. (10/2000) (Kuvan on ottanut Tero Kirjosalo)


Pamir ja Petra siirretään toisiin eläintarhoihin. Alunperin siirron piti tapahtua jo keväällä (1999), mutta sopivaa eläintarhaa tiikerien uudeksi sijoituspaikaksi ei ole vieläkään löytynyt. Tästä johtuen Pamir ja Petra tulevatkin todennäköisesti olemaan vielä koko tämän kesän Korkeasaaressa. Tämä sen vuoksi, että tiikereitä ei lähdetä mieluusti kuljettamaan kuuman kesän aikana. Pitkä matka uuteen kotiin lienee jo ilman helteitäkin raskas kokemus.

Eli jos et ole Pamiria ja Petraa vielä nähnyt, mutta haluaisit nähdä, niin nyt on vielä tämä kesä aikaa käydä tervehtimässä pentuja. Vanhemmistaan niitä ei tosin enää ainakaan koon puolesta erota :-)

Pennut muuttivat Tanskaan vuosien 2000-2001 vaihteessa. Petra siirrettiin Kööpenhaminan ja Pamir Aalborgin eläintarhaan.

23.9.1998

Aasianleijona Leslie sai yhden naaraspennun. Nimeksi pienokaiselle annettiin Pandora. Isä on Vanaraj.

Suomen talvipakkaset ovat Aasianleijonille hieman liian kylmiä, mutta leijonanpentu ulkoili aina sään ja emon salliessa. Tämän vuoksi en onnistunut saamaan kunnon valokuvaakaan ennen kuin maaliskuun loppupuolella, jolloin Pandoralla alkoi olla jo kokoakin jonkin verran.



	Vihdoinkin Pandora suostui kuvattavaksi :-)   (26.3.1999)
	Emo seuraa Pandoraa ja hänen tekemisiään käytännössä koko ajan... (26.3.1999)
	...Ja Pandorallahan riittää tutkittavaa. (26.3.1999)
	Koko perhe koolla. (18.5.1999)
	Pandoralla ei ole turhia ennakkoluuloja veden suhteen. Ja onhan tämä tietenkin ensimmäinen kerta Pandoran elämässä kun tätä märkää ainetta on niin paljon että siihen voi suorastaan uppoutua. Emo sen sijaan ei uskaltauntunut tassujaan kastelemaan, vaan katseli vain huolestuneena vierestä. (3.6.1999)
	Pandoraa ei enää 2-vuotiaana voi pennuksi sanoa mutta nuori vielä kuitenkin. (9/2000) (Kuvan on ottanut Tero Kirjosalo)

1.6.1998

Lumileopardit (Galina ja Mintak) saivat kaksi pentua, Patron ja Paronessa.



Kuvassa toinen pennuista emonsa kanssa noin neljän kuukauden ikäisenä. (30.9.1998)


Patron muutti Saksaan Lüneburger Heideen vuonna 2000. Paronessa muutti pois jo hieman aiemmin, syksyllä 1999, jonnekin päin Eurooppaa mutta tarkempi muuttopaikka on tuntematon.

26.5.1998

Kotoisat ilvekset saivat kaksi pentua. Nimiksi annettiin Paula ja Pauliina. (Vanhemmat Iina ja Enok)



	Ilvekset kolmen kuukauden ikäisinä. (30.9.1998)
	Hieman yli puolivuotiaat ilvekset emonsa seurassa. (12/1998) (Kuvan on ottanut Tero Kirjosalo)


Paula ja Pauliina siirrettiin Kampinoskin suojelualueelle Puolaan 1999.

19.5.1997

Iina ja Enok ilveksille syntyi yksi pentu joka sai nimekseen Onerva (tuttavallisemmin Oona).



Oona noin 4,5 kk vanhana. (1.10.1997)


Oona muutti Puolaan elokuussa 1998 yhdessä luonnosta loukkaantuneena löydetyn ja Korkeasaaressa kuntoutetun Opra-ilveksen kanssa. Molemmat vapautettiin takaisin luontoon Puolassa.

17.5.1996

Tiikerit Taiva ja Mann saivat kolme pentua, Natasha, Nikolai ja Nurejev.



	Utelias pikkutikru vain noin 4 kuukauden ikäisenä. (9/1996)
	Vajaassa puolessa vuodessa kokoa on tullut jo huimasti lisää. (2/1997)
	Kaikki kolme kevätauringon paisteessa. (4/1997)


Nurejev siirrettiin Zürichiin Sveitsiin syksyllä 1997. Natasha samoihin aikoihin Odenseen Tanskaan. Nikolai muutti Ranskaan kesällä 1998.

Takaisin "Kissalaakso"-sivulle